Päivä 12

Aamulla tankin kautta ihmettelemään maailman kolmanneksi suurinta patsasta, yli 100 m korkea, ei käyty sisällä yms nyt näitä on nähty tarpeeksi.

Aamulla tietysti ensin uimaan ja sauna oli tietenkin remontissa, p..kele piti olla suomi sauna, kuten eilenkin.

Tämmösen olivat pykänneet hotellin allasosaston viereen.

Pitäähän tankkaajalla olla työnjohto paikalla koko ajan.

Tytöt jopa siirsivät pyörät tankille, kun meillä oli muuta tekemistä, palvelu pelaa tässä maassa.

Matkalla isolle patsaalle pysähdyimme ihmettelemään pienien patsaiden määrää, niitä oli 10000 rivissä, jonossa ym.

Niitä oli lukemattomia.

Ja paikalla tietenkin aktiivisia myyjiä.

Patsaita yms muita rakennuksia oli ihan riittäväsi ihmeteltäväksi asti.

Patsaalle mennessä olivat pojat veistämässä puu tukista pikku patsaita aika alkeellisilla työkaluikla, taltta ja vasara menetelmällä, saaden kuitenkin aika näyttäviä teoksia aikaiseksi.

 Aikasen ison patsaan tehneet.

 Seuraavaksi katsomaan 1700 luvulla vankityövoimalla tehtyä tiili kyhäelmää jonka pykääminen kesti 30 v ja siellä oli 30000 henkilöä töissä.

Vähän on aika kuluttanut ja tehnyt tehtävänsä.

Siitä kulttuuri/historia matka jatkui suurelle kellolle, missä oli sitten niinkuin muillakin turistirysä paikoilla paljon kiinalaisia, aina riesaksi asti.

Kellon tarina.

Matkan päätäsjuomat, se yksi on oikeasti konjakkia, vain ns väärästä lasista...

Hyvää yötä Mandalay.

Illalla syömään matkan päätös illallinen, jonka oli tilannut hienoon ravintolaan matkatoimiston suomalainen omistaja joka on asunut maassa jo 15 vuotta.

Ravintolan mainos, Golden Duck.

Ankkaa ja monta muutakin ruokalajia tuotiin pöytään, oli samanlainen pyörivä ” pöytä ” kuin kiinassa. Siitä jatkoille beer countryyn.

Jatkoilla, otettiin muutama olut kun oli niin halpa, piti säästää.

Pyörät palautettu, kaikki meni hyvin, mitä nyt muutamia renkaita meni, 1xakku, kytki vaijeri, käynnistys ongelmia, pudonnut pakoputki ym pientä, joten aika hyvin n 1600 km burman teillä Royal Enfieldeillä, onneksi oli paikallinen mekaanikko joka ratkaisi aina nopeasti ongelmat Burmassa ajelu on samankaltaista kuin muissakin etelän maissa, kaupungissa liikenne tuuheaa ja maalla lähes tyhjät tiet, mutta silti pitää olla koko ajan hereillä.

 

 Löytyihän se kauppakin.

Ja mopo.

Matkalla torille, eikä kylmäketju katkea.