Päivä 19-20

Illalla olo oli ihan ok.

Amulla osa porukkaa lähti Mount Everest base campia kohti, meidän piti tavata myöhemmin tarkastuspisteellä, lähtö siirtyi muutaman kerran aina klo 3 een.

Tässä vaiheessa nostin kädet pystyyn, en pysty ajamaan, Visan pyörää ajoi jo yksi kiinalainen opas joten minun pyörä jäi hotellille, Kiinan pojat hakivat sen illalla.

5 300 metrissä ollaan.

Hotellille päästyäni konttasin huoneeseen, voimat aivan loppu, joten todettiin parhaimmaksi lähteä sairaalaan. Kiinan oppaat ja Henrik tukihenkilönä hoitivat asiat hienosti, röntgeniin ja kuvista katsomalla keuhkoissa vettä.

Sairaanhoitaja.
 
Jäin sairaalaan tiputukseen ja happinaamari nenän eteen. Ilta meni hyvin, kiinalaiset oppaat pitivät hyvää huolta minusta, kuin myös sairaalan henkilökunta. Pitihän tyttöjen illalla ottaa pari selfietä näin komeasta ulkomaan elävästä.

Potilas Kauranen 1. sairaalareissu. Tänne jään, tänne jään tuska mielessäin... lauloi Juicekin.

Kukaan ryhmästämme ei päässyt base campiin, joten turha reissu, saivatpahan ajokokemusta korkean paikan ajosta hiekkateillä.

Aamulla kiinalaiset matkaoppaat ryöstivät minut sairaalasta selittämättä ja ilmoittamatta kenellekään mitään. 

 Karua Tiibettiä.

Nyt ollaan karkumatkalla.

Täälläkin kasvaa puita.

Kypäräkaljalla, olo alkaa hieman parantua eilisestä.