Matka jatkuu kohti Ulan Udea hyviä mutkaisia teitä myöten joutuisasti, väli tankkaus kuskeille ettei nukahda kesken matkaa ja Baikal Placaan suihkuun ja kylään tutustuminen.
30.7.2019
Päivä 29
Herään hyvin nukutun yön jälkeen ja ponkaisen pakkaamaan pyörää ja
samalla ilmestyy Mario paikalle ohjeiden mukaan eka talo tullin jälkeen
vasemmalla. Kuulumiset, Nielin pyörä edellisen yön ja aamun korjauksien
jälkeen taas ehjä nukkuminen matkalla ” kuusenalla” muutama tunti pimeän
aikana ja heti aamusta auringon nousun aikaan matkaan tullit ja
aamupalalle meidän ” hotelliin ”
Matka jatkuu kohti Ulan Udea hyviä mutkaisia teitä myöten joutuisasti, väli tankkaus kuskeille ettei nukahda kesken matkaa ja Baikal Placaan suihkuun ja kylään tutustuminen.
Keskustaa Ulan Udessa.
Maailman suurin Leninin pää.
Idän pikajuna Mongolian kautta Kiinaan.
Aamupesulla.
Kummankohan ottaisin, olenkin aina toivonut trikeä.
Taas ollaan Venäjällä, huomaahan sen taloistakin.
Matka jatkuu kohti Ulan Udea hyviä mutkaisia teitä myöten joutuisasti, väli tankkaus kuskeille ettei nukahda kesken matkaa ja Baikal Placaan suihkuun ja kylään tutustuminen.
Päivä 28
ilta palaveri siirtyi ja muuttui lopulta aamupalveriksi. Päätös: minä
vedän joukkoa kohti venäjää, sain tukun rahaa ja ohjeet, ensimmäinen
hotelli venäjän puolelta ja txt Mariolle että löytävät meidät.
Pyörät pakattuina klo 09 suuntasimme sateeseen jota riittikin sitten kaikilla eri tahdeilla melkein venäjälle asti.
Alkumatka meni hyvin niin kauan kunnes tuli tietyö ja kiertotiellä ei tietenkään ollut mitään merkkiä tai tienumeroa jota kyttäsin, ajettiin 30 km huti, no eipä tuo kokonaisuudessaan meinaa mitään.
Isot tietyöt tulivat sitten eteen myöhemmin, tietyö pätkät ja jonkinlaiset asfaltti pätkät vuorottelivat aina 10 km välein, tietyö pätkillä pääsi välillä jopa ajamaan 35 km /h.
Eihän auttanut muuta kuin pysyä pystyssä ja edetä hiljaa muiden mukana.
Nyt on Kauranen kuranen taas.
Ei ne muutkaan päässeet helpolla.
Välillä joutui menemään yli puoli metriä syvien kuramonttujen läpi melkein uimalla, vastaan tulevien autojen roiskuttaessa kuravettä päälle.
Mongolian tulliin nätisti jonojen ohi ja nopeasti läpi. Venäjän tulliin jonottamaan, lippuja ja lappuja täyttämään peläten koko ajan milloin taivas repeää, tummana takana ukkosen kanssa.
Venäjän tullia kiinnosti mitä oli mukana ja tarkistivat kaiken, kyselivät lääkkeistä ja halusivat nähdä ensiapulaukun, jopa aukaisivat sen. Rajan yli ja hotellin etsintäään, ensimmäinen niet, hotelli täysi, toinen sama homma mutta siellä oli saman ongelman kanssa mongolialainen motoristi.
Hotellia etsimässä.
Mongolialaisen mopo.
Hän tiesi yden paikan ja sinne mentiin perä:ltä iltakkäin kuin köyhän talon porsaat. Saatiin kaksi kahden hengen huonetta.
Julistimme tätä konjakkiryypyllä, jonka olin tuonut vaikeita tilanteita varten Suomesta asti. Tilasimme soppaa ja sitten nukkumaan.
Jaoin huoneen mongolialaisen kanssa, tulihan se pullo siinä jutellessa tyhjennettyä. Txt Mariolle, että olemme ensimmäisessä talossa rajan jälkeen ja sitten unten maille.
Mongolian kaveri Chincilla yömyssyllä.
Tulihan sitä ajettua ajallisesti paljon, aamu 9:tä ilta 2333 asti ennenkuin löytyi hotelli. Tuntui ihan Peterpanbike-matkalta ajallisesti, tieden puolesta ja loppukin meni perinteisesti, hotellia etsiessä ja kysellessä.
Nyt löytyi yksityismajoitus mongolialaisen avulla, emme olisi sitä yksin löytäneet. Ehdimme rajan yli juuri ennen pimeää, hotellille päästyämme oli jo pimeä ehtinyt tulla.
Pyörät pakattuina klo 09 suuntasimme sateeseen jota riittikin sitten kaikilla eri tahdeilla melkein venäjälle asti.
Alkumatka meni hyvin niin kauan kunnes tuli tietyö ja kiertotiellä ei tietenkään ollut mitään merkkiä tai tienumeroa jota kyttäsin, ajettiin 30 km huti, no eipä tuo kokonaisuudessaan meinaa mitään.
Isot tietyöt tulivat sitten eteen myöhemmin, tietyö pätkät ja jonkinlaiset asfaltti pätkät vuorottelivat aina 10 km välein, tietyö pätkillä pääsi välillä jopa ajamaan 35 km /h.
Välillä joutui menemään yli puoli metriä syvien kuramonttujen läpi melkein uimalla, vastaan tulevien autojen roiskuttaessa kuravettä päälle.
Mongolian tulliin nätisti jonojen ohi ja nopeasti läpi. Venäjän tulliin jonottamaan, lippuja ja lappuja täyttämään peläten koko ajan milloin taivas repeää, tummana takana ukkosen kanssa.
Venäjän tullia kiinnosti mitä oli mukana ja tarkistivat kaiken, kyselivät lääkkeistä ja halusivat nähdä ensiapulaukun, jopa aukaisivat sen. Rajan yli ja hotellin etsintäään, ensimmäinen niet, hotelli täysi, toinen sama homma mutta siellä oli saman ongelman kanssa mongolialainen motoristi.
Hän tiesi yden paikan ja sinne mentiin perä:ltä iltakkäin kuin köyhän talon porsaat. Saatiin kaksi kahden hengen huonetta.
Julistimme tätä konjakkiryypyllä, jonka olin tuonut vaikeita tilanteita varten Suomesta asti. Tilasimme soppaa ja sitten nukkumaan.
Jaoin huoneen mongolialaisen kanssa, tulihan se pullo siinä jutellessa tyhjennettyä. Txt Mariolle, että olemme ensimmäisessä talossa rajan jälkeen ja sitten unten maille.
Tulihan sitä ajettua ajallisesti paljon, aamu 9:tä ilta 2333 asti ennenkuin löytyi hotelli. Tuntui ihan Peterpanbike-matkalta ajallisesti, tieden puolesta ja loppukin meni perinteisesti, hotellia etsiessä ja kysellessä.
Nyt löytyi yksityismajoitus mongolialaisen avulla, emme olisi sitä yksin löytäneet. Ehdimme rajan yli juuri ennen pimeää, hotellille päästyämme oli jo pimeä ehtinyt tulla.
28.7.2019
Päivä 27
Aamu alkaa kuten Ulan Batorissa kuuluukin, hyvällä aamupalalla. Siitä hakemaan Rossan ja Bobin mopot hotellille. Lupauduin ajamaan Bobin mopon, pientä huoltoa mopoihin ja kylille.
Paras kyltti tien varressa.
Etsimässä Rossalle lukoa ja museoon tutustumaan Mongolian historiaan.
Onkohan tämä PPB:n ekalta reissulta?
Illalla taas huomisen plan palaveri, miten jatkuu, yksi KTM vielä pajalla...
Etsimässä Rossalle lukoa ja museoon tutustumaan Mongolian historiaan.
Illalla taas huomisen plan palaveri, miten jatkuu, yksi KTM vielä pajalla...
Päivä 26
Tänään taas hotelli vaihtoon, taitaa olla kylän paras ja kallein tällä kertaa. Kolme motoristiä lähti tutustumaan Tsingis Kahnin monumenttiin, kaksi korjaamaan risoja KTM:iä. Minä lupauduin kuskaamaan kaikkien tavarat uuteen hotelliin.
Näin se homma etenee.
Kylän paras hotelli, no mihin muuallekaan mennä.
Oli muuten taksissa tavaraa. Pyörän haku edellisestä hotellista ja tuliaisostoksille suureen ostoskeskukseen.
Ei mahtunut mukaan, oli komeita nahkaan tehtyä.
Pitäiskö ostaa tämmöiset KTM tilalle, eikä maksu kuin 3,5 miljoonaa/kpl.
Matka jatkuu kylille kävellen.
En käynyt.
Kävin sen sijaan heittämässä pari toivomusta jatkosta Buddhalistemppelissä, mikä oli voimissan vuosisadan alussa, joogaa ym.
Yksi KTM poissa pelistä, ei voi korjata tässä aikataulussa, eikä kuvan pyöräsät ole korvaajaksi.
Iltapalalle ja silloin selviää mikä on toisen KTM kohtalo ja saadaanko edes se kuntoon ja jos saadaan niin milloin? Suoritetaan taas äänestys mien jatketaan, tässä hotellissa olisi tilaa kyllä mutta...
Ulan Bator iltavaloissa.
Oli muuten taksissa tavaraa. Pyörän haku edellisestä hotellista ja tuliaisostoksille suureen ostoskeskukseen.
Matka jatkuu kylille kävellen.
Kävin sen sijaan heittämässä pari toivomusta jatkosta Buddhalistemppelissä, mikä oli voimissan vuosisadan alussa, joogaa ym.
Yksi KTM poissa pelistä, ei voi korjata tässä aikataulussa, eikä kuvan pyöräsät ole korvaajaksi.
Iltapalalle ja silloin selviää mikä on toisen KTM kohtalo ja saadaanko edes se kuntoon ja jos saadaan niin milloin? Suoritetaan taas äänestys mien jatketaan, tässä hotellissa olisi tilaa kyllä mutta...
27.7.2019
Päivä 25
Kylille kävelemään Tsingis Kahnpatsas ei kiinnostanut, olihan se nähty edellisellä reissulla jo.
Tieto tuli että siirrytään toiseen hotelliin Ramadaan, joka on jopa parempi kuin nykyinen. Siirävät meidän tavarat ja meidät taxilla ilmaiseksi. Pyörät saadaan jättää tähän hotelliin turvaan, joten näin Mongoliassa ratkaistiin tilanne.
Päivä 24
Aamutoimet ja asfaltille, tai ainakin pätkä, kunnes tuli hiekkapätkä onneksi vain 20 km.
Aroa riitti koko päiväksi.
Toiset kuskaa hevosia...
Toiset sitten taas moottoripyöriä...
Ei ollut puskaa minkä taakse mennä asioille, joten...
Kerrankin en ollut poliisiauton sisällä, vaan...
Tänään laskettiin lampaita, niitä oli tiellä ja tien vieressä ainakin miljoona. Niitä ja muita elukoita sai väistellä.
Tässä oikea matkailuauto.
Mario jatkoi matkaa kaksin Nielin kanssa, heillä oli kiire KTM huotoon kyselemään miten edetään kahden risan KTM kanssa. Minä jäin jälkijoukkoa opastamaan.
Pojat olivat 2 h ennen meitä hotellilla, me tulimme vähän rauhallisemmin väisetllen sadetta. Suoraan hotellille ja suihkuun.
Syömään kylille, ehdittiin ravintolaan juuri ennen ukkoskuuroa.
Päivän pizza.
Ulan Bator yöllä.
No yhdet vielä...
Tänään laskettiin lampaita, niitä oli tiellä ja tien vieressä ainakin miljoona. Niitä ja muita elukoita sai väistellä.
Mario jatkoi matkaa kaksin Nielin kanssa, heillä oli kiire KTM huotoon kyselemään miten edetään kahden risan KTM kanssa. Minä jäin jälkijoukkoa opastamaan.
Syömään kylille, ehdittiin ravintolaan juuri ennen ukkoskuuroa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)