Päivä 8

Aamulla loiva lähtö, hyvä niin kun päivän suunnitelmat meni hiukan uusiksi.

Kutsuivat meidät haastatteluun avustusjärjestölle, johon tietenkin suostuttiin. Kamat tyhjää ferrariin ja nokka kohti avustusjärjestön toimistoa, olihan tuttu reitti joten ei tarvinnut siitä stressata, sama ruuhkainen tie edessä.

Pieni palaveri mitä ja miten juttu tehdään, paikan miettimistä yms keskustelua, halusivat filmata ajoa ferrarilla, pätkä siirryttiin puistoon jossa filmattiin haastattelu. Sanottiin jälleen heipat ihmisille ja matka kohti Beratia voi alkaa.

 Oliivi vuoristoa.

Vuohipaimen.

Reilu sata kilometriä hyvää moottoritietä ja ollaan perillä Florjanin kotikaupungissa, hotellin hän oli varannut valmiiksi, oluselle, kävelemällä tutustumaan kylään.

Vihanneskauppa.

Kivimiehet työssä, tätä kivetystä mäessä oli satoja metrejä.

Entisöinti vielä vähän vaiheessa.

Beratin vanha linna, vain 2 400 vuotta vanha.

Aika iso kivikasa.

Maailmanperintökohde.

Ravintoloita turisteille.

 Pitäähän siellä olla kirkkokin,

Mahtavat näkymät, kunhan ensin kiipesi korkean mäen päälle.

Beratin kaupunki.

Sanovat tätä näkymää tuhannen ikkunan kyläksi.

Savupiiputkin tehty kalkkikivestä.

Onhan Berat maailmanperintökohde joten kyllä täällä päivän saa kulumaan helposti. Vielä oli pari hommaa tekemättä, eli avustustarvikkeiden vienti Florianin vanhemmille, kaupan kautta että saatiin tuore ruokaa mukaan ja Ferrarin luovutus, nyt oli viralliset osuudet ohi.

Maistuis varmaan sullekin, perillä olut.

 Vähän tummempi "olut"

P..kele, moskeija naapurissa - aamuherätys!!!

Syömään päätösillallinen ja juhlistamaan hyvin onnistunutta matkaa. Ferrari kesti, mitään isoa vakavaa ei sattunut, paljon uusia kokemuksia ja mahtavia ihmisiä tavattu. Kassin pakkaus aamulla ja kotio kohti, mutta miten? 

Ferrarihan jää tänne ...