23.9.2017

Päivä 12



Koneet käy 9.15 lämmintä +3c.
Sinikka Michelin ukkoineen valmiina lähtöön.

Ajettuamme kaupungista ulos alkoi  Ismo Leikolan laulun mukainen tie (Moottoritie on kesken ) ja sitä jatkui vaihtelevasti parisataa kilometriä, ollen välillä vanhaa asfaltti tietä ja välillä uutta moottoritietä.
Moottoritie oli rakenteilla, joten ajoimme rakenteilla olevan moottoritien vieressä välillä jopa pitkin aroa.
 Nyt alkaa jo olla vähän katu-uskottavuutta...
Korvaava tie oli paikoin pöllyävää ja koko ajan hiekkatietä nimismiehen kiharoilla.
 Kylien läpi tiet olivat onneksi ns kunnossa.
Näitä tienvariskauppoja on ollut koko matkan ajan Venäjälle tulosta asti, myyvät kaikkea mahdollista, mm. sieniä, kaikkea kotona kotonakasvatettuua ja vastoja... 

Tänään tuli 360 km. Shemeyssä ollaan.
Hotellin kylteissä lukee restaurointi, mutta ei baaria, ei ruokalaa eikä minibaaria, joten kypäräkaljat jäi myöhäisemmäksi.
Mutta hotellista löytyi turvallinen mopoparkki.

Ja kuvat huoneen vesivaraajasta otti Jani Selenius.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti