Aamu alkaa samoin kuin muutkin aamut, aurinko paistaa.
Tunnin ajo, pieni pysähdys ja matka jatkuu.
Tunnin ajo ja tankkaus, silloin se tapahtuu mitä ei saisi
tapahtua; tankkauksen jälkeen Timppa laittaa varakanisteria paikoilleen ja mopo
kaatuu jalan päälle, jalka jää pahaan väliin, repsikan jalkatapin alle.
Peter vei ystävällisen paikallisen sedän kanssa Timon sairaalaan, lääkäri otti vastaan heti, röntgeniin heti, jalka poikki ei voi ajaa.
Peter haki meidät huoltoasemalta odottamasta, sairaala oli parin kilometrin päässä, meille tarjottiin teetä ja ruokaa!!!
Poliisitkin oli kutsuttu paikalle, kuulustelemaan tapahtunutta.
Hyvästelimme
Timon haikein mielin ja saattelimme hänet poliisien avustuksella ambulanssiin.Peter vei ystävällisen paikallisen sedän kanssa Timon sairaalaan, lääkäri otti vastaan heti, röntgeniin heti, jalka poikki ei voi ajaa.
Peter haki meidät huoltoasemalta odottamasta, sairaala oli parin kilometrin päässä, meille tarjottiin teetä ja ruokaa!!!
Poliisitkin oli kutsuttu paikalle, kuulustelemaan tapahtunutta.
Vähän piti kiirettä ehtiä ennen auringonlaskua hotellille. Välillä oikaistiin vähän huonompaa tietä (maisemareittiä) pitkin.
Vielä on matkaa jäljellä.
Päivän määränpää on Troitskin kaupunki, joka sijaitsee noin
175 km päässä eteläisestä Uralin vuoristosta ja kivenheiton päässä Kazakstanin
rajalta.
Ja hei, tässä kaupungissa on tietojen mukaan 948 monumenttia.
Nähtävyysbongarin unelmakaupunki!
Mopot parkissa tämän yön hotellin edessä. Tänään kilometrejä 510. Huomenna rajan yli Kazakstaniin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti