Kun menimme
aamupalalle satoi ja yön ukkosen jäljiltä maa oli märkää, pakkaamaan ja
sadeasut päälle. Pyöriä lastatessa sade oli ehtinyt jo tauotta mutta sade
vehkeet päällä lähdettiin kumminkin.
Reilusti ennen
rajaa tankkaus ja jäätelötauko, sadevehkeet pois ja kohti Azerbaidžanin rajaa,
jossa sitten kamera ongelman takia kului aikaa, maassa oleva metallin ilmaisin
kun ei käynnistänyt kameraa kun meidän mopo oli niin pieni, ongelma ratkaistiin
niin että ajoimme kameran ohi auton rinnalla, jotta rekisterikilvestä saatiin
kuva.
Tulli kävi
nopeasti paperit läpi ja sivulaukkujen aukaisu riitti. Seuraavaksi Georgian
rajalle, joka sitten oli läpihuutojuttu.
Vakuutuksen
osto, 20 paikallista ja eteen päin kohti Tibilisiä. Matkalla pilvet olivat sen verran
mustia että puimme uudestaan sadeasut ja kohta olimmekin sellaisessa sateessa
ja ukkosessa. Vettä tuli kuin kuuluisasta Esterin…..
Vesi valui
monissa kohdissa tien yli niin että jouduimme ajamaan yli 30 cm vesipatsaassa,
joka painoi mopoa kohti ojaa. Jalat vaan niin ylös kuin sai ja varovasti sekaan
vaan.
Autoja oli
parkkipaikalla hukkunut veteen ja monia hinattiin koskena kuohuvan rapakon
läpi. Tibilisin vanhan kaupungin hotellille saavuimme ajoissa, suihkuun ja
syömään.
Se kypäräkalja.
Illalla
kävimme vielä tihkusateessa tutustumassa kylään iltavalossa.
Tänään 362 km
hyviä teitä ja olipahan se vesisade episodi erilainen kokemus.
Pressan koti.
Vapaapäivä Tibilissä, kävelyä 6,5 km.
Kattojen yllä, kondoolikuljetus linnoitukselle.
Mieli teki, vaan en ostanut.
Se linnoitus.
Vähän tarttis entisöintiä
Kaktus
Pojat tulossa huipulle.
"Omena"puu
Paikallinen rahtiliike.
Näinkin voi työkalut asetella.
Rakkauden silta täynnä lukkoja.
Katso tarkkaan, koira moottoripyörän kyytiläinen sylissä!
Saunalautta.
Äiti Tibilisi, tai Georgia.
Lapsella pitää olla leluja.
