Päivä 36

Habarovs vapaa päivä, kaupunki on aluepiirin surinkaupunki ja aluepiirin pääkaupunki sijaitsee Amur ja Ussurin jokien yhtymäkohdassa noin 30 km Kiinan rajasta. Asukkaita noin 600 000, eli aika iso kylä, eikun tutustumaan kylään kävellen.

Kylän keskusaukio.

Lenin tietysti.

Löytyihän se.

Mustaa leipää.

Kahvilla leipomossa, nam...

Meinattiin menna päiväoluelle, ei ollut kuin alkoholitonta, ei otettu.

Rantabulevardi Venäjälle päin.

Kuvaa maailmanpyörästä käsin.

Kiina siellä kaukana.

Venäjää.

Kaukana näkyy atomivoimala Venäjän puolella.

Venäjällä suosittu limonadi automaatti.

Graffiti ravintolan seinässä.

Ollankohan me käännytty jostain riseyksestä väärin?

Kirkko keskellä kylää.

Kirkkotyöläisten asumus.

Tämän illan ravintola, paras koko kylässä.

Löytyi vehnäolut.

Toisen maailmansodan muistomerkki.

Eilisen ravintolan käytävää.

Päivä 35

Aamupalaksi paistettu kananmuna ja kuiva leipäpala, kuppi teetä ja baanalle. Nokka kohti auringon nousua, tänään pitkä matka edessä.

Sitä tietä riittää.

Välillä kuten edellisinäkin päivinä tie tehty suon keskelle, paljon sora alle ja asfaltti päälle, oli muuten aika pomppuinen tie ajaa.

Ei paljon amisemissa katsomista, hotellille ja ensimmäiselle...

Kylille katselemaan iltapalapaikaa.

Habarovskin pääkatu on kuin Euroopassa olisi, vähän jopa hienompaakin.

Amur jokea.

Iltapalapaikan olutpanimo.

Mario löysi kaverin.

Päivä 34

Aamulla pannari ja munakas naamariin tien päälle ja muutaman u-käännöksen jäkeen hiekkatien kautta asfaltille.

Muutaman välitankkauksen kautta matka jatkuu.

Ei ehkä tänne välitankauksella.

Matka jatkuu vauhdikkaasti, ehkä jopa liian vaudikkaasti, huiskastiin ohi muutamn risteyksen Bob:in kanssa, noin 38 km ja palattiin kahdestaan etsimään oikea tie. Löytyi tie ja löytyi hotelli, ei oltu eksyksissä vaikka näin pojat väitti, Mapsme löytää aina perille.

Kiina niin lähellä, mutta kaukana.

Iltakävelyllä ihastelemassa isoa Kiinaa ja syömään.

Siellä se on, parempi elämä??

Iltapalalla ruoan ja oluen tuominen kesti ja tulos oli hieman sekava, kaikki ei saaneet sitä mitä tilasivat ja ruoat tuli missä järjestyksessä nyt sattuivat, ihan kuin eilenkin, taitaa olla maan tapa.

Tarvittiin useampi tarjoilija että saadaan edes jotain joskus, hauskaa oli kaikilla.

Tänään reilu 700 km pienen mutkan kautta.

Bologoveshensk on hieman isompi kaupunki Venäjän puolella Amurin alueella aivan kiinan rajalla, vain joki erottaa maat. Asukkaita reilu 200 000. Tämäkin kylä on turisteille aika tuntematonta aluetta, paikalliset pääsee helposti rajasta yli esim. ostoksille. Ja Telian mielestä ollaan Kiinassa...

Päivä 33

Aamupala oli tänää paistettu kananmuna ja teetä, sillä mennään 640 km.

Välitankkaus.

Maisemat ovat kohdalaan.

Tiet olivat välillä remontissa tai kuin ääniset aallot, hyvä ettei tullut merikipeäksi mutta ajoissa hetellille suihkuun ja kylän parhaaseen ravintolaan.

Tilattiin kanapihvit riisillä, tuli ensin riisit, tunninpäästä kanan koipia, jäi syömätttä, oli muiden matkalaisten ruoat sen verran isot että riitti kaikille.'

Jälkiruoka.

Hotellin näköala, ei huono.

Tänään taas ennen tuntemattomaan kylään, Skovorodino turisteille aivan tuntematon, neljän hotellin ja muutaman ravintolan kylä.

Päivä 32

Aamupuuro naamaan ja baanalle, tänään vain 300 km, ajeltiin hiljalleen Chernyskevsk:iin löydettiin jonkinlainen hotelli. Jäätiin odottelemaan Mariota ja Nieliä jotka saapuivat myöhemmin. Oli eeilen ollut vähän ohjelmaa joka venytteli tulemista.

Vielä on matkaa jäljellä Habarovskiin.

Lehmätkin etsivät varjoa.

Nielin pyörä joutui vähän laastaroimaan, ennenkuin matka voi jatkua.

Päivä oli lyhyt mutta sitäkin kuumempi +30c, onneksi ehdittiin ennen ukkosta ja rankkasadetta hotellille.

Päivä 31

Aamupuurolla ja siitä vaijerit tiukalle olihan meillä tänään reilu 800 km ajettavana, kunnes taas KTM temppuilee, lämmöt nousee.

Yksi lavaauto pysähtyy ja kysyy mikä ongelma, yritämme kaikkemme, akku irti, sulakkeiden ja liitosten tarkastu, ei auta.

Lavan tyhjennys, taitaa olla joku romun kerääjä.

Sinne se meni.

Täällä ei tarvi itse tankata, henkilökunta hoitaa sen.

Tankkaaminen on oma kuvio, kertomaan kassalle että tankkaamme kaikki pyörät ja maksamme jälkikäteen, aina ei onnistu kun tuo venäjän kielen taito on mitä on tai sitten maksat x litraa ja arvioit riittikö vai tuoliko liikaa ostettua.

Nyt hotelliin iltapalalle ja nukkumaan.

Se ei ole kuu, vaan aurinko savua palosta edessä aika paljon, haittaa näkyvyyttä pahasti.

Päivä 30

Tänäänkin, kuin eilen, Venäjän tulipalojen savun sekaan. Ajettavaa vain 175 km Baikal järvelle, ei paha.

Kyllä siellä savun takana on jotain.

Ranta tältä osin kävelty päästä päähän, nyt uimaan.