21.5.2018

Päivä 33


Aamulla lähetetään 1 ryhmä auraamaan tietä tunti ennen 2 ryhmää, tiet olivat hyvässä kunnossa ja matka eteni hyvin rajalle asti josta löysimme toisen ryhmän tullin kanssa työn touhussa.
 Visa lepää Uzbekistanin tullissa.
Aina kun pysähtyy selittäjiä löytyy...

Me jouduimme hetken odottamaan että pääsivät jaloista pois. Tulli teki tarkkaa työtä tarkistuksen kanssa ajotakit laukut ja kassit käytiin perusteellisesti läpi, myös huumekoira kävi haistelemassa pyörät. Rekisterikilvet kuvattiin. Pyörien paperitöissä meillä meni sitten 10 min/pyörä, päästiin nopeammin kuin 1 ryhmä, kun tulli oli harjoitellut homman.


Pyörien päälle ja etsimään eväs paikkaa jolloin löysimme taas 1 ryhmän, joka oli syönyt ravintolan tyhjäksi, meille jäi vain hampurilaiset, riitti nekin.


Kylältä ei löytynyt automaattia, joten maksoimme edellisen maan valuutalla. Matka jatkui kohti hotellia risaista tietä, samanlaista kuin koti Suomessa, myöten tässäkään kylässä ei ole automaattia, joten mitenhän meidän käy jatkossa.

Löydettiin 1 ryhmä ja majoituttiin samaan hotelliin, perillä reilusti valoisan aikaan.


Tänään 200 km ja yksi rajan ylitys, nyt ollaan Uzbekistanissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti