Aamulla
lähetetään 1 ryhmä auraamaan tietä tunti ennen 2 ryhmää, tiet olivat hyvässä
kunnossa ja matka eteni hyvin rajalle asti josta löysimme toisen ryhmän tullin
kanssa työn touhussa.
Visa lepää Uzbekistanin tullissa.Aina kun pysähtyy selittäjiä löytyy...
Me jouduimme
hetken odottamaan että pääsivät jaloista pois. Tulli teki tarkkaa työtä
tarkistuksen kanssa ajotakit laukut ja kassit käytiin perusteellisesti läpi,
myös huumekoira kävi haistelemassa pyörät. Rekisterikilvet kuvattiin. Pyörien
paperitöissä meillä meni sitten 10 min/pyörä, päästiin nopeammin kuin 1 ryhmä,
kun tulli oli harjoitellut homman.
Pyörien päälle
ja etsimään eväs paikkaa jolloin löysimme taas 1 ryhmän, joka oli syönyt
ravintolan tyhjäksi, meille jäi vain hampurilaiset, riitti nekin.
Kylältä ei
löytynyt automaattia, joten maksoimme edellisen maan valuutalla. Matka jatkui
kohti hotellia risaista tietä, samanlaista kuin koti Suomessa, myöten tässäkään
kylässä ei ole automaattia, joten mitenhän meidän käy jatkossa.
Löydettiin 1
ryhmä ja majoituttiin samaan hotelliin, perillä reilusti valoisan aikaan.
Tänään 200 km
ja yksi rajan ylitys, nyt ollaan Uzbekistanissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti