Päivä 62

Pärnusta laivarantaan yhden pysäyksen taktiikalla, tylsää tietä myöten, ei nähtävyyksiä eikä kuvattavaa.
Tallinnassa tankille ja pikaisesti nähtävyyttä katsomaan, tässä tapauksessa; radiomäen torni. Mentiin Henkan opastamana mukavaa tietä Piritan soutustadioinin rantaa pitkin metsien kautta mutkaisia teitä myöten aina tornin juurelle asti.

 

Seuraavaa siirtoa miettimässä

Laivarantaan jonottamaan laivaan pääsyä. ei ollut niin vaikeaa kuin Tadzikistanissa. 

Pyörät laivan omaan pyörille tehtyyn "koloon", liinoilla pyörät kiinni ja kannelle katselemaan maisemia ja tietenkin kypäräkaljoille.

Kaksi tuntia ja olimme Suomen rannassa, tullin ohi morjestamalla ja nokat kohti PeterPanBiken konttoria jossa meitä odotti innokkaina vastaanottokomitea.

Jari ja Sami pakanneet ostokset Intian tyyliin pyörien päälle

Tyytyväiset matkanjohtajat, kun ovat saaneet kaikki ehjänä perille

Reissu ohi ja nokka kohti kotia.

Pyörät ihme kyllä toimi hyvin koko matkan, pieniä huolellisuusvirheitä ? oli sattunut kasausvaiheessa, 
laaduntarkkailussa ehkä puutteita !!! ( rengas asennettu väärin, sisä- ja ulkokumin väliin jätetty rengashattu, kaasuvaijereita väärinpäin, bensamittari ei toiminut yhdessä pyörässä ) mutta hinta/laatusuhde on hyvä. Yksi kone rikko matkalla, jonka korvannee Royal takuu, 20.000 km ??
Tänään 250 km ja kotona

THE END

PS Se starttirele joka temppuili osoittutuikin sitten akun loppumiseksi, onneksi meillä oli varaosissa uusi akku, alkuperäinen oli sitä Royal Enfield laatua
 

Päivä 61

Tankille ja siitä kohti Pärnua, ensin isolle asfalttitielle joka oli remontissa ensimmäiset 50 km ja oikealle risteyksestä pienelle asfaltti tielle.

Aamutohinaa.

Sade alkoi 100 km kohdalla ja jatkui aina välillä tauoten ja alkaen uudestaan juuri ennen hotellia.

Hotellille ajoissa, saunaan ja syömään päättäjäisillallista.

Viimeinen yhteinen ilta-ateria tällä reissulla.

Ihan flunssalääkkeeksi vaan...

Tänään 320 km auringon paisteessa, pilvessä ja sateessa.

Ilta Pärnussa.

Päivä 60

Minskin aamuruuhkaan sekaan, liikennevalot oli varmaan kopioitu Porvoosta, kun paloivat joka risteyksessä punaista ja niitä riitti aina moottoritielle asti, aikaa meni paljon kaupungista poistumiseen.

Vielä Valko Venajää.

Löytyi uimarantakin.

Moottoritie oli kuuma seuraavat 100 km ja sitten suunta pikkuteitä myöten kohti seuraavaa yöpymispaikkaa.

Valko Venäjän raja meni kohtuu nopeasti, mutta ihme kun tultiin EU rajalle Latviaan alkoi lappujen täyttö ja papereiden tarkistus parilla eri luukulla, siinä meni sitten aikaa kirjaillessa ihmisiä ja pyöriä. Onneksi päästivät meidät läpi laukkuja penkomatta, ainoastaan toinen matkanjohtaja joutui syyniin, minulta kun olisi löytynyt liikaa juomista.

Pienen tietyömaa sotkun ja hakemisen jälkeen löytyi hotelli reilusti ennen pimeää.

Ja se...

Syömään...

 

Tänään 380 km.

Päivä 59

Moottoritie on kuuma heti aamusta, tylsää tosi hyvä kuntoista tietä tylsillä maisemilla aina hotellille asti.

Kaupunki Minsk 1,8 miljoonaa asukasta, mainitaan historiassa jo 1067 joten vanhaa kaupunkia kuvaamaan.

Tänään 300 km auringon paisteessa.